MARJAANA

 

1. Yksi haamu oli Marjaanan ovella

ja se hiljalleen kolkutti.

Heti kohta, kun avainta liikautti,

heti Marjaana huomasi sen.

 

2. ”Sinä oletko mun isän’, joka kolkuttaa,

vaiko veljeni Juhani,

vai oletko mun ystäväni Vilhelmi,

joka vierailta mailta tullut on?”

 

3. ”En ole sinun isäs’, joka kolkuttaa,

enkä veljesi Juhani,

vaan olen sinun ystäväsi Vilhelmi,

joka vierailta mailta tullut on.”

 

4. Marjaana hän se ovensa avasi

ja pyysi häntä sisälle.

Ja hän vuoteensa pehmeän petasi

ja pyysi häntä levolle.

 

5. ”En ole minä työstäni väsynyt

enkä matkasta pitkästä,

vaan vaadin sen valani takaisin,

jonka vannoneet olemme.”

 

6. ”En anna minä valaani takaisin,

jonka vannoneet olemme,

en ennen kuin lepäät minun rinnallani

ja suutelet minua.”

 

7. ”Minä kuinkas voin sinua syleillä,

kun ei oo mulla ruumista?

Ja jos suutelen huulilla kylmillä,

heti lopetan elämäsi.”

 

8. Ja kukko se lauloi ja kello se löi

ja aamu jo vaaleni,

niin silloin se haamukin katosi,

jota Marjaana puhutteli.

 

9. Marjaana puki vaatteet päällensä.

Läks’ ulos hän käveleen,

niin silloin hän vasta sen huomasi;

se oli haamu, joka puhui häll’.

 

Kuvaus: Kuvaus: Kuvaus: marjaana1_anja_tolvanen024.jpg

Marjaana 1: Anja Tolvanen, akvarelli

Marjaana 2: Päivi Roininen, akvarelli

 

Kuuntele

Vain säestys

Harjoitus 1

Harjoitus 2

Harjoitus 3

Harjoitus 4

Harjoitus 5

 

 

 

Taustaa

 

Laulu perustuu englantilaiseen balladiin Sweet William’s Ghost, ja sama aihe esiintyy myös mm. Saksassa ja slaavilaisissa maissa. Se on ns. arkkiveisu, joka kertoo oudosta tai merkittävästä tapahtumasta. Arkkiveisut olivat tiedonvälittäjiä ja niitä painettiin irtonaisille arkeille ja myytiin. Tämä perinne eli Suomessa 1930-luvulle saakka. Marjaana -laulu tuli Suomeen 1900-luvun alussa. 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa balladin elvyttivät Marjatta ja Martti Pokela, joiden levyttämänä se on hyvin tunnettu.

 

 

Sanastoa

 

kolkutti (kolkuttaa)

= koputti (koputtaa)

mun (puhekieltä)

= minun

isän’ (runokieltä)

= isäni

ystävä

= (tässä:) rakastettu, poikaystävä

sun isäs (puhek.)

= sinun isäsi

kuinkas (puhek.)

= kuinka, miten

syleillä (run.)

= halata tai suudella

ei oo mulla (puhek.)

= ei ole minulla

läkskäveleen (puhek.)

= lähti kävelemään

häll’ (run.)

= hälle, hänelle