VIAPORIN VALSSI

 

1. On synkkä mulle aina tuo muisto Viaporin,

kun surman suuhun syöksi mun rakkaan kultani.

Kuink’ raaka oli luontosi, kuin kylmä sun syömmesi,

kun hennoit neidolta riistää kalleimman kaikista!

 

2. Kun hennoit orvoksi jättää näin nuoren neitosen

ja hennoit murheella peittää palavan rakkauden.

Miks’ elää ei saanut nuorukainen maatansa lempivä?

Miks’ elää ei saanut veljeyden ja vapauden puoltaja?

 

3. Oi surutar kalpea tuonen, mun ystäväin ainoa,

tule ja paina otsallein jääkylmä suudelma!

Tie näytä mulle kalmistoon miss’ lepää mun kultani,

ett’ voisin ruusuilla kaunistaa hautansa kumpua!

 

4. Se sydän kaiken kantaa, jok’ ollut on onneton.

Se lempi vain kukkia kasvaa, mi kyynelin kylvetty on.

Jos nousisi vielä se aurinko, jok’ varhain on laskenut,

jos syntyisi vielä se rakkaus, joka on jo sammunut!

 

Kuvaus: Kuvaus: Kuvaus: Kuvaus: kun_minakotoani_paivi_roininen_aiklaku023.jpg

Viaporin valssi: Päivi Roininen, akvarelli

 

 

Kuuntele

Vain säestys

Harjoitus 1

Harjoitus 2

Harjoitus 3

 

 

Taustaa

 

Helsingin edustalla olevan linnoitussaaren Suomenlinnan entinen nimi oli Viapori (ruotsiksi Sveaborg). Vuonna 1906, jolloin Suomi vielä kuului Venäjään, nousivat venäläiset matruusit kapinaan Viaporissa. Tämä laulu lienee syntynyt niihin aikoihin. Laulu tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1918 syttyi sisällissota porvarillisten valkoisten ja työväestöä edustaneiden vallankumouksellisten punaisten välille.  Valkoiset voittivat sodan ja punaisille perustettiin vankileirejä, joista yksi oli Viaporissa. Leireillä punaisia teloitettiin ja heitä kuoli nälkään ja tauteihin.

 

 

Sanastoa

 

mulle (puhekieltä)

= minulle

surman suuhun syöksi

= surmasi, murhasi

mun (puhek.)

= minun

kulta

= rakastettu, poikaystävä

kuink’ (runokieltä)

= kuinka, miten

kuin (run.)

= kuinka

sun syömmesi (run.)

= sinun sydämesi

(puhek.)

= sinä

miks (puhek.)

= miksi

puoltaja

= (tässä) puolustaja

surutar (run.)

= kuoleman feminiininen personifikaatio

tuoni (run.)

= kuolema, kuoleman valtakunta

ystäväin (run.)

= ystäväni

kalmisto (run. ja vanhahtava)

= hautausmaa

miss’ (puhek.)

= missä

ett’ (puhek.)

= että

jok’ (run.)

= joka

lempi (run.)

= rakkaus

mi (run.)

= mikä, joka